Maaliskuussa päivät pitenevät ja yöt lyhenevät

 

Maaliskuu aloittaa kevään. Maaliskuu on saanut nimensä siitä, kun maa alkaa paljastua lumen alta.

Vanhassa roomalaisessa kalenterissa maaliskuu aloitti vuoden ja nimeämätön talviaika päättyi. Julius Caesarin kalenteriuudistuksessa maaliskuu siirtyi nykyiselle paikalleen vuoden kolmanneksi kuukaudeksi. Nimeämätön talviaika oli jo hieman aikaisemmin jaettu kahden uuden kuukauden kesken (Ianuarius ja Februarius).

Maaliskuussa aurinko "siirtyy" eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. Päivät pitenevät kohti kesää kuljettaessa. Kaikkialla maapallolla yö ja päivä ovat yhtä pitkät maaliskuussa kevätpäiväntasauksessa. Kevätpäiväntasauksen ajankohta vaihtelee 19. ja 21. päivän välillä.

Toinen tärkeä maaliskuun päivä on Marian ilmestyspäivä. Perinteisesti sitä on vietetty 25.3.. Tänä vuonna (2012) sattumoisin tämä vanha kristillinen juhlapäivä osuu oikealle paikalleen. Marianpäivä eli Marian ilmestyspäivä juhlistaa arkkienkeli Gabrielin ilmoitusta Marialle. Gabriel ilmestyi Marialle ja ilmoitti Jeesuksen syntymisestä. Marianpäivänä on tasan yhdeksän kuukautta jouluun.


Lisätietoa: Maaliskuu
Lähteet: Kustaa Vilkuna. 2010. Vuotuinen Ajantieto. 26. p.. Helsingissä: Otava

Toimittajan Technorati merkinnät: maaliskuu

 

Karkauspäivä hyppää eli karkaa paikallaan

 

Karkauspäivä on tänä vuonna neljännen kerran helmikuun viimeisenä päivänä 29.02.. Entiseen, hyvään aikaan, karkauspäivä oli aina 24.02.. Karkauspäivä ei suinkaan ollut Matin päivänä vaan Matin päivä ja kaikki loput helmikuun nimipäivät siirtyivät yhden päivän eteenpäin. Karkauspäivä ei ole kenenkään nimipäivä.

Karkauspäivän paikan määräytyminen muutettiin yksikertaisemmaksi, koska ihmisten yleissivistys on/oli niin heikkoa. He eivät ymmärtäneet, miksi karkauspäivä oli 24.02. eikä 29.02.. Kaikkein yksinkertaisempien kansalaisten suussa karkauspäiväksi muotoutui karkausvuoden helmikuun viimeinen päivä jo kauan ennen kuin viranomaiset antoivat periksi, ja karkauspäivä (24.02.) siirtyi virallisessa kalenterissa nykyiselle paikalleen (29.02.). Typeryydelle, tyhmyydelle ja yksinkertaiselle ajattelulle annettiin periksi. Typeryksiä on aina demokratiassa enemmistö.

Mutta perinteisellä paikallaan 24.02. karkauspäivällä on tarina, joka pohjautuu historiallisiin tosiasioihin.

 

Karkauspäivän synty

Nykyinen kalenterimme pohjautuu juliaaninen kalenteriin, joka on taas vanhan roomalaisen kalenterin perillinen.

Varhaisin roomalainen kalenteri

Varhaisen roomalaisen kalenterin vuosi alkoi maaliskuussa ja oli 10 kuukautta eli 304 päivää pitkä. Kuukausien  pituudet olivat 20 päivästä 35 päivään joskus jopa pitempiä. Kalenterin viimeisen kuukauden eli kymmenennen jälkeen  (december) alkoi nimeämätön talviaika, joka kesti kevätpäiväntasaukseen asti. Talviaikaa ei laskettu mukaan vuoden pituuteen. Karkauspäivää ei tarvittu, koska se hukkui talviajan nimettömyyteen.

Uusi vuosi alkoi kevätpäiväntasauksesta. Samalla alkoi sotilaiden vuosi, sillä talvella ei taisteltu. Vuosi siis alkoi, kun sotiminen oli taas mahdollista, siksi vuoden ensimmäinen kuukausi Martius oli pyhitetty sodalle ja sodanjumalalle Marsille.

Romuluksen kalenteri

Romulus, Rooman ensimmäinen kuningas, uudisti kalenteria vakiinnuttamalla kuukausien pituudet 29 ja 31 päivään. Romuluksen kalenteri jäi lyhytikäiseksi, koska se oli kaikin puolin kelvoton tavallisen maata viljelevän kansan käyttöön.

Numan kalenteri

Romuluksen seuraaja Numa Pompilius korjasi kalenteria monin tavoin. Ensiksikin hän lisäsi 2 kuukautta vuoteen. Vuoden loppuun talviaikaan ilmestyivät Februarius ja Ianuarius. Samalla Romuluksen 304-päiväisestä kalenterivuodesta siirryttiin 355 päiväiseen kalenterivuoteen.

Tämä 12 kuukautinen kuukalenteri pysyi vuodenaikojen tahdissa erityisellä karkauskuukaudella Mercedoniuksella (Intercalaris). Karkauskuukausi Mercedonius oli tarkoitus lisätä joka toinen vuosi Februarius -kuukauden 23. päivän jälkeen. Ja siihen tätä karkauskuukautta lisättiinkin useita vuosisatoja vaihtelevalla menestyksellä. Tässä on perinteisen karkauspäivän paikan alkujuuri.

Vuonna 450 eKr. Numan kalenteria parannettiin siirtämällä  Februarius nykyiselle paikalleen heti Ianuariuksen jälkeen eli ne vaihtoivat paikkaa. Samalla karkauskuukausi siirtyi vuoden loppuun.

Mercedonius

Erityinen huolenaihe oli karkauskuukausi Mercedonius. Alussa sitä lisättiin joka toinen vuosi paikalleen. Myöhemmin karkauskuukausi lisättiin joka kahdeksas vuosi. Systeemi oli hyvin sekava, ja kalenteri heilui pitkin aurinkovuotta edestakaisin.

Karkauskuukauden sijoittaminen oli annettu Roomassa pontifex-papiston eli pontifex-kollegion tehtäväksi. Erityisessä vastuussa karkauskuukauden sijoittamisesta oli heidän esimiehensä, pontifex maximus. Hyvin usein papit unohtivat lisätä karkauskuukaudet määrävälein tai sitten he muuten sotkivat asiansa, joten vuodet eivät niihin aikoihin olleet veljet keskenään. Eikä ollut harvinaista, että pontifex maximus pidensi vuotta, jotta mieleisen konsulin tai jonkin muun virkamiehen virkakausi sai jatkua hieman pitempää. Vastaavasti epämieluisan virkamiehen virkakautta lyhennettiin jättämällä karkauskuukausi väliin.

Juliaaninen kalenteri

Gaius Iulius Caesar eli Julius Caesar siirsi roomalaiset kuukalentereiden ajasta aurinkovuoteen vuoden 46 eKr. aikana. Vuosi 46 eKr. oli poikkeuksellisen pitkä, peräti 445 päivää. Caesar kutsui sitä kuvaavalla nimellä “ultimus annus confusionis” eli “viimeinen sekaannuksen vuosi”.  Idean aurinkoon perustuvasta kalenterista Julius Caesar oli saanut egyptiläisiltä, noilta ikuisilta auringonpalvojilta.

Hänen aikanaan roomalainen Numan kalenteri oli jo melko lailla sekaisin, eikä J. Caesar ollut siihen itse vähiten syypää, sillä toimiessaan pontifex maximuksena vuodesta 52 eKr. hän oli lisännyt vain yhden karkauskuukauden. Kalenteri oli ainakin kaksi kuukautta väärässä.

Julius Caesar uudisti kalenteria perusteellisemmin Roomassa kuin kukaan ennen häntä. Hän poisti poliittisten kiistojen ikuisuusaiheen, karkauskuukauden Mercedoniuksen. Sen tilalle aivan samaan paikkaan hän määräsi määrävälein lisättäväksi karkauspäivän. Alussa oli kiistaa, olisiko karkauspäivä kolmen vai neljän vuoden välein. Joka neljännen vuoden välein lisättävä karkauspäivä voitti, koska vuosi pysyi näin tarkemmin vuodenaikojen tahdissa. Julius Caesar lisäsi siis karkauspäivän helmikuuhun 23. päivän jälkeiseksi päiväksi. Karkauspäivän paikka oli tarkkaan ottanen “bis sextus ante calendas martias” eli 24.02..  Karkauspäivän perinteinen paikka on siis juliaanisen kalenterin asettajan pontifex maximus Julius Caesarin määräys.

Toinen melkein yhtä suuri muutos kuin karkauskuukauden muuttuminen karkauspäiväksi on se, että Julius Caesar siirsi lopullisesti vuoden alkamaan nykyisestä paikastaan eli  tammikuun (Ianuarius) ensimmäisestä päivästä.

Muita tärkeitä muutoksia, mitä juliaaninen kalenteri toi mukanaan oli, että vuodessa oli 12 vuorotellen 30- tai 31-päiväistä kuukautta. Helmikuu (Februarius) oli poikkeus. Helmikuussa oli normaalivuonna 29 ja karkausvuonna 30 päivää. Nykyinen 28 -päiväinen helmikuu johtuu taas siitä, kun Sextilis (elokuu) nimettiin myöhemmin keisari Augustuksen mukaan. Eikä Augustuksen kuukaudessa saanut olla vähemmän päiviä kuin jo aikaisemmin Julius Caesarin mukaan nimetyssä Iulius –kuukaudessa (heinäkuu). Yksi päivä napattiin Helmikuusta tasapainottamaan tilannetta.

Kannattaa huomioida, että karkauskuukauden korvautuminen karkauspäivällä ja kuukausien piteneminen pidensi myös kalenterivuoden nykyiseen mittaansa 365 /366 päivään.

 

Tässä on lyhyesti karkauspäivän tarina. Näppärää tämä kalenteritouhu.

 

Huom!

Gregoriaanisessa kalenterissa karkauspäivien määräytymistä vielä tarkennettiin.

“Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla.”

 

Lähteitä:

Kustaa Vilkuna: Vuotuinen Ajantieto, Helsinki: Otava, 2010. ISBN-10: 951-1-12544-3
David Ewing Duncan: Kalenteri, Porvoo: WSOY, 1999. ISBN: 951-0-23645-4

Karkauspäivä 24. vai 29. helmikuuta?
Roomalainen kalenteri
Karkausvuosi länsimaisessa ajanlaskussa
Juliaaninen kalenteri
Gregoriaaninen kalenteri

Lisätietoa:

Roomalaisen päiväyskäytännön “bis sextus ante calendas martias” tarkoittaa tarkkaan ottaen suomeksi "uudestaan kuudes päivä ennen maaliskuun calendae-päivää (maaliskuun 1. päivää)".

Romulus ja Numa Pompilius ovat muinaisia Rooman kuninkaita. Heidän historiallisuutensa on mytologiaa ja myyttiä. Jotain siellä on takana, mutta mikä on totta ja mikä on legendaa. Se jää jokaisen pääteltäväksi.

 

Toimittajan Technorati merkinnät: Julius Caesar,juliaaninen kalenteri,roomalainen kalenteri,gregoriaaninen kalenteri,karkauspäivä,karkauskuukausi,aurinkovuosi,kuukalenteri,aurinkokalenteri,pontifex maximus,Mercedonius,Intercalaris

Kuolema - viimeinen vieras

Kevyt hautuumaahiekka on kahden metrin kuopan reunalla. Hiekka odottaa siinä vainajaa. Aivan kuin ajanhiekka, se heitetään lopulta eletyn elämän päälle. Kuolleesta jää vain muistot elävien mietteisiin.

Tämä mielikuva on kohdaltamme vielä tulevaisuuden aika-avaruudessa. Mutta nyt, vielä nyt me elämme ja olemme vasta kuoleman odotushuoneessa. Kuitenkin joka ikinen hetki kuolema lähestyy meitä 24 tunnin päivävauhdilla. Jonain päivänä tai jonain yönä me kohtaamme viimeisen vieraan, kuoleman.

Kuolema

Kuolema tarkoittaa elintoimintojen pysyvää ja lopullista  lakkaamista. Henki siinä lähtee. Ruumiiseen ei jää hengen pihaustakaan. Ja siitä hetkestä ruumis alkaa lahota. Se maatuu ja mätänee. Ruumis joutuu, jos hyvin käy, luonnon loputtomaan kiertokulkuun. Maatuessaan ruumis hajoaa ravinteiksi. Matojen, toukkien, bakteerien, sienien ja erilaisten alkueläinten ravintona ruumis aloittaa “uuden elämän” ja jatkaa “elämäänsä” ehkä ikuisesti.

Sielu

Sielun tai hengen tie kuoleman jälkeen on mysteeri. Kaikki uskonnot ovat yrittäneet saada selvyyttä “kuolemanjälkeisestä elämästä”. Onko sitä vai ei?

Minä en usko sieluun saati “kuolemanjälkeiseen elämään”. Ihmisen henki, humani spiritus, on aivojen sähkökemiallista toimintaa. Aivot ovat yhtä kuin me. Aivojen kuollessa kuolemme mekin, lopullisesti. Kuolema jälkeen avautuu ikuinen tyhjyys, kuoleman musta aukko, jonne elämä pakenee koskaan palaamatta. Kuollut on ikuisesti kuollut. Sielu, ihmisen henki, hajoaa maailmankaikkeuteen. Mitään ei jää jäljelle.

Kuolleet elävät kuitenkin aina keskuudessamme, muistoissamme. Muuten kuolleet pysyvät kuolleina. 

Elämä on elämää varten, eläville tarkoitettu

Elämää on elettävä, aivan kuin se olisi ainutkertainen kokemus, ja sitähän elämä onkin, ikuisesti itsessään arvokas. Nauttikaamme elämästämme, aivan kuin eläisimme viimeistä päivää, sillä elämämme päivämme ovat jo luetut. Se viimeinen hetki tulee usein yllättäen ja pyytämättä. Emme välttämättä kuule, kun viimeinen hetki lyö, mutta kuolema, viimeinen vieras, kuulee ja noutaa mukaansa ajatuksen kuolemattomasta sielusta jättäen muiston aaveen jälkeensä leijumaan.

Rauha teille.

---

Toimittajan Technorati merkinnät: kuolema,sielu,ruumis,elämä,kuolemanjälkeinen elämä

Koko kansan presidentti

Presidentti

Saamme tasavaltaan maaliskuun alussa uuden presidentin. Mikään ei muutu. Sama meno jatkuu. Aurinko nousee ja aurinko laskee. Presidentti ei tavallisen ihmisen elämään juuri vaikuta, koska ulkopolitiikka on presidentin pääasiallinen työmaa.

Toivottavasti uusi presidentti Sauli Niinistö pitää vähintään yhtä hyviä suhteita Venäjään kuin Tarja Halonen piti ja pitää vielä hetken. Venäjän ja Suomen välillä kun terve kunnioitus säilyy niin kaikki on hyvin. Ystävät lähellä ja rakkaat viholliset vieläkin lähempänä. Venäjän ja Suomen välit täytyy olla priimakunnossa. Tämä suhde on EU:n ulkopuolisen ulkopolitiikan kulmakivi. Ja tottahan presidentti toimii yhteistoiminnassa Suomen hallituksen kanssa Venäjän suhteen. Näin ainakin lukee perustuslaissa.

Sauli Niinistö vs. Pekka Haavisto

Mutta itse asiaan, nyt voitti enemmän kannatusta saanut ja pulinat pois. Voittajasta tulee taatusti ihan kelpo presidentti. Sehän on päivän selvää. Suomi ei taannu Sauli-Arabiaksi vaan porskuttaa sisukkaasti Suomena entiseen malliin.

Mutta koko kansan presidenttiä emme saaneet. Emmekä saa ikinä. Voittaja sai vain 43,1% äänioikeutettujen äänistä. Hän ei saanut edes puolia äänistä. Koko äänioikeutettuun kansaan jäi matkaa vielä 56,9%. Äänestäneitten äänistä hän sai toki muhkeat 62,6%. Se on todella kunnioitettava osuus. Yksittäisinä ääninä tuo tekee 1 802 328 ääntä.

Hävinnyt hävisikin kunnolla. Aina ei voi voittaa. Häviäjä sai vain 25,8 % äänioikeutettujen äänistä. Äänestäneitten äänistä tuo tekee 37,4%. Aika vähän, mutta oli siellä myös minunkin ääneni, yksi ääni 1 077 425 joukossa. 
 
Ei passaa jäädä suremaan. Sauli voitti ja Pekka tuli maaliin toisena. Hopea ei ole häpeä.

Mutta nyt, eteenpäin, eteenpäin!! Maailma rullaa radallaan eikä pysähdy koskaan.

 

Lisätietoa:

HS.fi tulospalvelu
YLE.fi Vaalit 2012

 

Toimittajan Technorati merkinnät: Presidentinvaalit 2012,Sauli Niinistö,Pekka Haavisto

Helmikuussa talvi jo taittuu

Lyhyt esitys helmikuun nimestä

Helmikuu on keskitalven kuukausi, toinen sydänkuu eli pikku tammi. Helmikuu on yleensä vuoden kylmin kuukausi. Päivät pitenevät hiljalleen ja aurinko jo alkaa lämmittää.
Helmikuun nimi on peräisin sydäntalven luonnonilmiöstä, jossa suojasäätä usein seuraa nopea pakastuminen. Silloin suojan aikaansaamat vesipisarat napsahtavat äkkiä jäähän ja nämä vesipisarat killuvat kimaltavina helminä helmikuun auringossa puiden oksilla.

Helmikuun juhlia 2012

• Helmikuussa on nykyään ameriikasta tuotu juhlapäivä eli ystävänpäivä. Äkkiseltään tuntuu kuin juhla olisi postin keksintö, mutta näin ei ole, vaan juhlan Suomeen keksivät Tampereen sydänyhdistys ja Suomen punainen risti.
• Tänä vuonna laskiainen osuu myös helmikuuhun.
• Tänä vuonna myös karkauspäivä pidentää helmikuun mammuttimaiseen 29 päivän mittaan.

Lisätietoa: Helmikuu
Lähteet: Kustaa Vilkuna. 2010. Vuotuinen Ajantieto. 26. p.. Helsingissä: Otava

Toimittajan Technorati merkinnät: helmikuu

Perustelut Haavistoa vastaan jäävät suutareiksi

 

Presidentinvaalit 2012 huipentuu Pekka Haaviston ja Sauli Niinistön kaksinkamppailuksi. Pahalta näyttää. Iso paha susi eli Sauli on gallupjohdossa ja Pekka pitää perää. heh heh …
Vielä ei tietenkään mikään ole varmaa, sillä varsinainen äänestyspäivä on vasta edessäpäin.

Internetissä kirjoittajat epäilevät Pekka Haaviston kompetenssia kolmen argumentin nojalla.

1. Presidenttinä homo ei voisi mukamas mennä noin 70:een homovihamieliseen maahan. Hänet voitaisiin muka siellä pidättää.

1. Saksan ulkoministeri Guido Westerwelle toimii kaikkialla maailmassa ja hän on julkihomo. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa saksalaiset tankit menivät kaupaksi ja Guido palasi ehjänä takaisin Saksaan.
2. Totta kai, diplomaattinen koskemattomuus suojaa niin homo- kuin heteropresidenttiä.

2. Sivari ei muka voisi toimia Suomen armeijan ylipäällikkönä.

1. Rauhan aikana armeijan ylipäällikkyys ei vaadi sotilaskoulutusta.
   Suomen 11 presidenttistä vain viidellä oli/on sotilaskoulutusta.
   
   1. Svinhufvud - suojeluskuntavääpeli
      Mannerheim - marsalkka
      Kekkonen - ylennettiin kersantiksi tultuaan valituksi presidentiksi
      Koivisto - ylennettiin alikersantiksi tultuaan valituksi presidentiksi
      Ahtisaari - kapteeni
   2. Ståhlbergillä, Relanderilla, Kalliolla, Rytillä, Paasikivellä ja Halosella ei sitä vastoin ole mitään sotilasarvoa.
      Huomatkaa kaksi näistä siviileistä oli sota-ajan presidenttejä.
   3. Vain hullu luulee, että sotilaallisena kriisiaikana, joku vain varusmieskoulutuksen saanut voisi toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä.
      Sotaa johtavat ammattisotilaat, mutta ammattisotilaita johtavat siviilit kaikissa länsimaisissa demokratioissa. Näin myös Suomessa.
      

3.  Pekka Haavistolta puuttuu loppututkinto.

1. Mikään tutkinto ei takaa älykkyyttä, viisautta, sivistystä taikka edes oppineisuutta.
   
   1. Tohtorin tutkinnon suorittanut ihminen voidaan olettaa normaalia älykkäämmäksi, mutta ei aina tavanomaista viisaammaksi taikka sivistyneemmäksi.
      Omaa alaansa he, totta kai, tuntevat normitallustajaa huomattavasti paremmin.
   2. Mutta kaikkia maistereita ei voi edes kuvitella normaalia älykkäämmäksi. Suurin osa heistä on, totta kai, ihan normaali älykkäitä, osa jopa huippuälykkäitä, mutta osa on ihan pihalla kaikesta muusta paitsi omasta alastaan.
      
   3. Asiantuntijuuteen ei  aina vaadita muodollista koulutusta.
   4. Vain itseoppineet ovat oppineita - muut ovat opetettuja
      (Erno Paasilinna)
      
   5. Politiikan ainoa opinahjo on politiikka.

Kaiken kaikkiaan on arroganttia entisten presidenttien halveksimista asettaa sellaisia vaatimuksia,  joita entiset istuvat presidentit eivät usein ole täyttäneet.
Suomen tasavallan presidentin viran pääsyvaatimukset on kirjoitettu Suomen perustuslakiin. 
- Suomen tasavallan presidentin tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Siinä kaikki

Huomatkaa hyvät ihmiset‼

• Kyösti Kalliolla ei ollut akateemista tai vastaavaa oppiarvoa eikä hän ollut käynyt armeijaa. Käsittääkseni hän selviytyi presidentin hommistaan kunniakkaasti. Hänellä oli vielä kaikki samat presidentin valtaoikeudet kuin UKK:lla.
• Ennen kaikkea huomatkaa, että C.G.E. Mannerheim oli joidenkin lähteiden mukaan kaikkiruokainen mies. Tosin sanoen hän saattoi hyvinkin olla biseksuaali.
  

____________________________________________________

Sanastoa ja lisätietoa

kompetenssi = pätevyys
argumentti = perustelu
arrogantti = julkea

Perustuslaki 5 luku 54§

Tasavallan presidentin valinta

Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden toimikaudeksi. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Presidentiksi valitaan ehdokas, joka saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ehdokkaista ei ole saanut enemmistöä annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Presidentiksi valitaan tällöin uudessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas. Jos on asetettu vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi presidentiksi ilman vaalia.

Oikeus asettaa ehdokas presidentin vaaliin on rekisteröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa eduskuntavaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, sekä kahdellakymmenellätuhannella äänioikeutetulla. Vaalin ajankohdasta ja presidentin valitsemisessa noudatettavasta menettelystä säädetään tarkemmin lailla.

 

Tämä blogikirjoitus on jatkojalostettu Uuden Suomen Puheenvuoroon kirjoitetusta Tatu Ahposen kirjoituksesta Kaksi tehotonta Haavisto-vastaista argumenttia
____________________________________________________

Toimittajan Technorati merkinnät: presidentinvaalit 2012,Pekka Haavisto,Suomen armeijan ylipäällikyys,homoseksuaalisuus,homous,tutkinnot

Presidentinvaalien toisen kierroksen valinta

 

Suomen kaksivaiheisessa presidentinvaaleissa on jo ensimmäinen eli pudotuskierros jo takanapäin. Tätä kirjoittaessa on toisenkin  kierroksen lämmittelykierros eli ennakkoäänestys  jo taaksejäänyttä historiaa.

Internetin keskustelupalstoilla tunteet saavat usein yliotteen ja debatti ei tahdo pysyä asiallisena. Usein päällimmäiseksi jää ihmetys, valitsemmeko presidenttiä vai presidentin puolisoa.

Olen Haaviston kannattaja hyvin monesta järkevästä ja järjettömästä syystä. En kannata häntä siksi, että hän olisi jotenkin ylen määrin ylitse muiden, vaan koska vastassa on ruttoa, kuppaa  ja koleraakin pahempi ehdokas.

Miksi siis Sauli Niinistöä vastaan?

1. En ikinä äänestä yhtäkään Kokomustan puolueen ehdokasta. Puolue edustaa yrityksiä ja yrittäjiä. Kokomustat toimivat myös yritysten avainhenkilöiden etujen puolesta.  Ja huomatkaa, kaikkia muita ihmisiä vastaan.

2. Sauli Niinistö kuuluu vielä kokomustan porukan pikimustimpaan joukkoon.

1. Hän valtionvarainministerinä kyykytti köyhiä, ehkä pahuuttaan, ehkä muuten vaan. En tiedä miksi? Köyhät ovat siltä jäljiltä vieläkin muusattu maan mutaan.
2. Ehkä kokomustaan ideologiaan kuuluu köyhien ihmisten nöyryyttäminen ja kiusaaminen.
3. Niinistö on hyvinvointivaltion tuhon arkkitehteja. Jäljelle jäi vain hyvinvointivaltion kaluttu luuranko. Hyvinvointiyhteiskunnan lihaisat osat jaettiin ja jaetaan vieläkin vain hyvin toimeentuleville. Ennen jonkinmoinen hyvinvointi oli mahdollista jokaiselle, nykyään ei. Kiitos Saulin leikkausten 1990-luvulla.
   Pahoinvointiyhteiskunnan syntysanat juonittiin kokomustan puolueen piirissä joskus vuonna nakki ja muusi, mutta se politiikka toteutettiin Lipposen ja Niinistön johdolla 1990-luvulla. Hyvinvointi siis lihoiksi ja rahat kapitalistin pohjattomaan säkkiin.

3. Niinistöstä tulee ennen kaikkea pääoman presidentti. Hän on laki- ja ennen kaikkea  talousmies. Presidentille talousasiat eivät kuulu. Ne kuuluvat Suomessa valtioneuvostolle eli hallitukselle.

Katso Sauli Niinistön presidentinvaalikampanjan mainoksista muunneltuja antimainoksia täältä.

Miksi siis Pekka Haavisto?

1. Hän vaikuttaa tasapainoiselta ja mukavalta mieheltä. Hän näyttää mieheltä, joka on sinut itsensä kanssa. Hänen mahdollisuutensa toimia Suomessa poliittisten erimielisyyksien sovittelijana ovat mitä parhaat.

2. Hän on ammattimainen diplomaatti. Presidentin työn kova ydin on pitää huolta Suomen suhteista EU:n ulkopuoliseen maailmaan. Me tarvitsemme presidentiksi diplomaatin emmekä mitään talousmiestä. Presidentin työ on pääosin diplomatiaa eikä sitten paljon mitään muuta.

3. Pekka Haaviston meriitteihin kuuluu myös, ettei hän ole kokomustan eikä perssuomalaisen puolueen ehdokas.

 

Joskus joutuu valitsemaan kahdesta huonosta. Nyt ei onneksi tarvinnut. Oli yksi kelvollinen ja yksi aivan paska ehdokas. Kelvollinen kelpaa tällä kertaa ihan hyvin.

Onneksi presidentillä ei oikeasti ole mitään käytännönmerkitystä tavalliselle kadun tallaajalle.

Jälkikirjoitus:
Olisihan se hauskaa,  jos Suomen eliittiä itsenäisyyspäivänä kättelisi kaksi pingviinipukuun sonnustautunutta  herraa.

 

 

Toimittajan Technorati merkinnät: presidentinvaalit 2012,Pekka Haavisto,Sauli Niinistö

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros

 

Hyvät kansalaiset ja muutkin möllöttäjät! 

Suomessa vietetään presidentinvaaleja juuri nyt.
Ensimmäinen kierros on takanapäin ja kaikki ovat vielä tolpillaan.

Pari-kolme huomionarvoista seikkaa ensimmäisestä kierroksesta:

• Persujen ja Timo Soinin toiminta Paavo Väyrysen pudottamisessa ilahdutti kaikkia antiväyrysläisiä.
  Timo Soini esti tehokkaasti EU-vastaisen Paavo Väyrysen valinnan toiselle kierrokselle. Hänen ehdokkuutensa hajotti juuri sopivasti EU-vänkyröiden äänet.
• Myös Paavo Lipposen ja SDP:n mahalasku jäi mieleen. Sosiaalidemokraatit eivät tajua, että Lipposella ei ole mitään kannatusta todellisen vasemmiston piirissä.
  Vain Niinistö purjehtii yleensäkin yhtä oikealla. Sitä paitsi Lipponen on sen sortin mörkö ja murahtelija, ettei toista samanmoista taida Suomen politiikasta löytyä.
  Vasemmistoliitolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin asettaa oma ehdokas, todellinen vasemmistolainen vaihtoehto. Nykyjään ei vasemmiston pursi vaan kulje myötätuulessa. Keskilinjalla on riittää sitten tungosta.
• Suvisten, kukkahattujen ja mokuttajien antijytky lämmitti myös kaikkien vihervasureiden mieltä. Pekka Haavisto teki miehen työn purjehtimalla loistavalla kampanjalla toiselle kierrokselle.
  Pekka Haaviston onneksi persut sabotoivat Paavo Väyrysen mahdollisuuden. Timo Soinilla ei todellisuudessa ollut tällä kertaa mitään mahdollisuuksia nousta toiselle kierrokselle, kunhan teki kiusaa muille ponnettomalla ja siksi onnettomalla kampanjallaan.
• Tottahan jokaista vasemmalle kallistuvaa äänestäjää ihmetytti Sauli Niinistön suosio. Mikä kumma sai tavallisen ihmisen äänestämään suurpääoman ikiomaa ehdokasta, Sauli “seteliselkäranka” Niinistöä? Se on suuri, elämääkin suurempi, mysteeri.

Yleisarviona presidentinvaalin ensimmäinen kierros oli aika mitäänsanomatonta menoa. Onneksi presidentiltä on karsittu valtaa jo aikalailla. Eikä presidentin persoonalla ole paljonkaan väliä tavalliselle kansalaiselle. Vallan painopiste on jo toisaalla, eduskunnassa ja eritoten hallituksella. Mutta jos valtaa vielä karsitaan, niin on syytä miettiä, mitä mieltä on järjestää kansanvaaleja edustuksellisen presidentin valitsemiseksi. Ei mitään.
Nyt jo tämä vaalisirkus on lähinnä poliittista viihdettä.

_____________________________________________________

Käsitteitä:

Suvis = suvaitsevaistoon kuuluva, suvaitsevainen
Kukkahattu[täti] = moralistinen hyvyyden ihannoija
Mokuttaja = monikulttuurisen yhteiskunnan kannattaja

 

Toimittajan Technorati merkinnät: presidentinvaalit 2012,Timo Soini,Paavo Lipponen,Paavo Väyrynen,SDP,perussuomalaiset

Tammikuu on talven sydänkuu

 

Taas on tammikuu. Viimeksi kirjoitin tänne vuosi sitten. Aika rientää todella nopeaa tahtia.

Aina voi yrittää aloittaa alusta.

Lyhyt esitys tammikuun nimestä

Tammikuu on sydäntalven kuukausi, ensimmäinen sydänkuu. Tammikuuta on kutsuttu myös  isoksi tammeksi. Moni nykyajan ihminen käsittää tammen vain puulajin nimeksi. Mutta kuukauden nimessä esiintyvä tammi on luultavasti lainasana stam ruotsin kielestä tarkoittaen keskipuuta, napaa taikka akselia.

Talvi ikään kuin kiepsahtaa keskiakselinsa, tammen, ympäri tammikuussa. Vuotuisessa ajankierrossa tammi- eli sydänkuu jakaa vuoden vaikeimman kauden, talven, kahtia. Tammikuu seisoo talvennapana keskellä talvea ja katsoo kohti valoa ja iloa.

 

Lisätietoa: Tammikuu

Lähteet: Kustaa Vilkuna. 2010. Vuotuinen Ajantieto. 26. p.. Helsingissä: Otava

Toimittajan Technorati merkinnät: tammikuu

Pankit pelastetaan miltei aina

Kansallistaminen

Nykyisessä kapitalistisessa järjestelmässä pankit pelastetaan miltei aina. Tällainen politiikka johtaa vääjäämättä moraalikatoon, koska markkinamekanismien ei anneta toimia kunnolla. Voittojen yksityistäminen ja todellisten tappioiden sosialisointi on hyvin toispuoleista tynkämarkkinataloutta.

Toisin sanoen, kun huonosti hoidettua pankkia ei päästetä  konkurssiin, niin markkinat eivät ikinä tervehdy kannattamattomasta ja huonosti hoidetusta liiketoiminnasta. Markkinoiden näkymätön käsi kutistuu silloin miltei olemattomiin. Tämä toispuoleisuus johtaa aina voittojen suruttomaan maksimointiin riskeistä välittämättä, koska todellista eli täydellisen tappion vaaraa ei ole. Kaiken menettämisen pelko ohjaa yleensä vastuullisuuteen. Nyt tämä vastuun ja moraalin takalukko pankkitoiminnasta puuttuu.

Tästä johtopäätöksenä minun mielestäni pankit, vakuutusyhtiöt ja koko rahoitussektori tulisi sosialisoida valtion omistukseen mitä pikemmin ja ilman mitään kompensaatiota yhtään kenellekään.

Pankkien asiakkaiden omaisuus tietenkin säilyisi entisillä omistajilla, mutta pankkien omistus siirtyisi sinne minne tappiotkin pahimmassa tapauksessa kaatuisi eli valtiolle. Kyllä voittojen täytyy kasautua samalle tilille mistä tappiotkin kuitataan.

Rikoslaki moraalikadon jarruksi

Moraalikatoon voisi tietenkin soveltaa myös rikoslakia. Silloin pankin selvitystilaan päästämisestä pitäisi tehdä rikos. Tämänmoisen pankkirikoksen rangaistusasteikko voisi seurata maanpetostuomioiden rangaistusasteikkoa. Yhteiskunnalliset vaikutukset pankkien huonosta hoidosta ovat sen verran järisyttäviä. Pankkiryöstö on huomattavasti vähäpätöisempi rikos kuin pankin päästäminen selvitystilaan.

Ikävä kyllä, yksityisten pankkien neropatit keksivät aina keinot välistävetoon. Tuskin ankarat rangaistukset taikka tiukka pankkivalvontakaan hillitsisi psykopaattipankkiirien hulvatonta menoa. He yhdessä pankkien omistajien kanssa keksisivät kyllä keinot systeemillä rahastukseen.

Ja yksityissektorin pankkien pankkivalvontakin on kuin urheilun dopingvalvontaa eli se on aina myöhässä ja hyvin usein tutkii väärää, jo vanhentunutta asiaa. Siksi kansallistaminen on tehokkain tapa saada pankkien hullut päivät kuriin.

Päivän iskulause:
Pankkien kansallistaminen sopii hyvin rahoitussektorin tervehdyttämiskeinoksi.

 

Kuvalähde: http://articlebiz.org/Review/Gadgets/Piggy-Bomb-Bank.html

Toimittajan Technorati merkinnät: pankit,pankkisektori,rahoitussektori,kansallistaminen,sosialisointi

Vuosi on vaihtunut

 

Taas on jäänyt monta juttua hampaankoloon, mutta en ole niitä vain saanut puretuksi tänne enkä yhtään minnekään muuallekaan.

Tämä on vissiin tätä iänikuista tyhjän kirjoitusalustan kammoa. Tyhjyyteen tuijottaminen tyhjentää aina myös pään. Sinne ei jää mitään, niin siis sinne pään sisään. Tyhjä tyhjentää tyhjänkin tyhjäksi.

 

Kerronpa tähän tositarina vuosikymmenen alkupäiviltä.

Käynti MOLokin luolassa

Oli maanantai vuoden ja vuosikymmenen toinen viikko. Kalenterini hälytti:

“PERJANTAINA MOLojen SYYNIIN.”

“No, perkele!”, tuumin minä. Ja aloin ankarasti miettiä, koskakohan tuonnekin kopeutuisi. Aivoni alkoivat raksuttaa ja synapsini puuskuttaa. Pian pienisuuripyörä löi kipinää.

- Keskiviikkona meen, helevetti soikoon, silloin meen.

Keskiviikko saapui ajallaan ja minä lähdin pitkälle marssille MOLokin palvojien luolaan.

Olin vähän aikataulustani jäljessä. Alunperin olin suunnitellut lähteväni jo paljon ennen yhdeksää, mutta myöhästymiseni oli ilmeisesti lyöty jo luomisen kirjaan. Niinpä saavuin MOLokin luolaan vasta kymmeneltä.

Siellä oli muitakin syynättäviä paikalla. Edelläni oli jonottamassa peräti 17 onnetonta elämänsä tilittäjää.

Istuin yhdelle harvoista vapaista paikoista. Vieressäni lehteä rapisteli vanha herrasmies, oikea harmaa risuparta, tosi tervasukko.

Mies luki siis siinä lehteä. Hypisteli hetken silmälasejaan, mutta yhtäkkiä hän vaipui kuin koomaan. Alkoi siis vedellä hirsiä ja simahti surutta penkkiin. Lehti putosi samalla sekunnilla käsistä syliin. Osan lehden sivuista lähtiessä seikkailemaan pitkin lattiaa.

Hetken päästä, aivan yhtäkkiä mies kuin vieteriukko sitten taas virkosi. Siinä hän keräili lehteään kasaan, murahteli ja kohenteli silmälasejaan, tuo tosiäijä, ikivanhus. Todella tovin hän hypisteli lasejaan ennen kuin alkoi sormellaan rivejä seuraamalla lukea lehteään.

Kunnes taas tuo ikiukko, oikea äijien äijä nuukahti uudestaan. Silmälasit ja lehti putosivat. Mies itsekin putosi uneensa kuin kivi veteen. Kuului taas korinaa, tuhinaa, puhinaa ja säpsähtelyä. Pienen osan lehdestä rapistessa äijän sylissä pääosa lehdestä seikkaili taas pitkin lattiaa. Kunnes äijä jälleen yhtäkkiä heräsi, ryhdistäytyi ja alkoi uudelleen lukea sormella seuraten ainoaa syliinsä jäänyttä lehden sivua.

Tuo metsien mies, puistonpenkkien kruunaamaton kuningas heräili ja keräili lehteänsä, kohenteli silmälasejaan ja nukahteli useita kertoja odottaessani MOLokin palvojien syyniin pääsyä.

Vihdoin tunnin odottelun jälkeen MOLokin luolan vartiomies kutsui minut kuulusteluun.

Kuulusteluissa käytettiin karmeaa ihmisluontoa herjaavaa kidutusta ja kiusaa. Onneksi kuulustelu oli suht lyhyt ja pääsin lähtemään sieltä hengissä pois.

Uuden kuulustelun ajankohta taskussa pakenin Anttilaan ostamaan musiikkia hermojeni lepyttämiseksi.

---

Tällainen oli tämän vuoden ensimmäinen kirjoitus.

---

Linkkejä

MOLokin luola

 

Toimittajan Technorati merkinnät: aktiivinen työvoimapolitiikka,työ- ja elinkeinotoimistot,työvoimatoimistot,työkkäri

Itsenäisyyspäivä 2010

Huomioita itsenäisyyspäivästä

Linnan juhlat 2010

Suomi vietti itsenäisyyspäiväänsä taas katsomalla kättelyä. Kansakunnan kohahdukset kohottivat kulmakarvoja naapurimaissakin. Oli etikettivirheitä ja muuta kauheaa. Oli tennareita ja vääränlaisia laserprinttejä hameissa ja paljon muutakin tyhjänpäiväistä haloota.

Mielikseni katselin sitä harvalukuista miesjoukkoa, jotka eivät pukeutuneet pingviinipukuun. Pingviiniäijät taapersivat kättelyyn niin harmaana klooniarmeijana, että miltei hävetti moinen mielikuvituksen puute. Iloinen poikkeus pingviinipuolella oli tietenkin lenkkareissa paikalle lampsinut Paleface. Miestä kohtaan kunnioitus täällä vain kasvaa. Mutta vieläkin kiintoisampia heeboja oli ne rohkeat, jotka eivät hirttäytyneet edes kravattiin. Näitä virkistäviä poikkeuksia oli vain niin vähän. Harmi, etiketti voittaa miltei aina mielikuvituksen.

Jos saisin päättää vetäisin kaikki etiketit vessanpöntöstä alas. Noo, ruoka- ja juomapakkauksissa etiketit ovat hyvästä, varsinkin olutpulloissa ja -tölkeissä. Niistä näkee, onko juoma ehtaa olutta vai jotain teollisuustuotetta.

Niinpä - naisten asuista en tiedä mitään, mutta linnanjuhliin tuli monta niin kaunista naista ettei paremmasta väliä. Tyylikkäinä ja kauniina, totta kai. Tietysti vaatteitta naiskauneutta on aina ollut kivempi katsella. Vanhapoika täällä vain fantasioi.

Sotaisa juhla

Kaiken kaikkiaan suomalaiset viettävät aika sotaisaa itsenäisyyspäivää. Hurja hehkutus hävityistä sodista hieman ihmetyttää.

Kaikki kunnia veteraaneille. Poika-/miesparat joutuivat kovaan paikkaan. Maailmanpolitiikka vei kaarnalaivaa. Kyydissä ei juuri kukaan ollut mielellään.

Miltei samanlaiseen kyytiin joutuivat vastustajatkin. Kyyti vain oli siellä vieläkin kylmempää. He eivät aina tienneet kummasta suunnasta luoti otsaan napsahtaa. Meillä sentään sotaoikeuden kuolemantuomiot olivat poikkeustapauksia.

Torjuntavoitto

Torjuntavoittokin on vain häviön pukeminen kauniimpiin käärinliinoihin. Enkä nyt viitsi ketään torjuntavoittoa hurraavaa piinata, huvinsa kullakin.

Pakko on tunnustaa, että hävittyjen sotien jälkeen Suomi sai solmituksi aika säällisen rauhan. Ei mennyt kuin toiseksi suurin ja Suomen kansainvälisin kaupunki Viipuri, melkein kaikki Karjalan maat ja mannut, Laatokan avarat veet, useat luostarisaaret, toinen käsivarsi ja palanen Sallaa. Puhumattakaan tietysti satojen tuhansien suomalaisten omaisuudesta. Itsenäisyys ja yhteiskuntajärjestelmä sentään säilyi. Se on paljon se.

Niinpä katkera häviö muuttui vuosien saatossa ensin torjuntavoitoksi ja pian se kai muuttuu voitoksi ellei jopa murskavoitoksi. Näin sotakorvaukset muuttuvat saataviksi ja valvontakomissio nenästä vedetyiksi ryssänpenteleiksi.

Minulle riittää aivan hyvin kunniakas häviökin. Sen saavuttaminen oli kovan työn takana ja aina kunniaksi suomalaiselle sotilaalle. Rehellisyys on kuitenkin perisuomalainen hyve. Perusteeton oman egon kohottaminen on jotain kovin vierasta eurooppalaisuutta eikä sovi suomalaiselle.

Mutta mielestäni pahimpia itsenäisyyspäivän pilaajia ovat kaikki vapaussotaintoilijat. Onneksi sitä intoilua ei enää juuri esiinny. “Torjuntavoitot” ovat vieneet tilan kansallisen tragedian juhlimiselta.

Sisällissota

Sisällissodan voittajat julistivat sotansa Vapaussodaksi. Ehkä heitä ihmisten nälkään tappaminen ja kuoppiin ampuminen sen verran hävetti, että orwellmaisen uuskielen avulla lahtaus näyttäytyy Vapaussotana kauniimmalle. Arvelen vaan, ettei sisällissodissa ole voittajia, häviäjiä vaan.

Koko vapaussota käsite pitäisi kieltää. Suomen sisällissota kertoo kaiken oleellisen.

Suomen sisällissodassa 1918 hääri mukana Saksan keisarikunta ja vähän myös Neuvostovenäjä. Onneksi kumpikaan ei lopulta päässyt Suomessa mihinkään määräävään asemaan Saksan keisarikunnan hävittyä I maailmansodan ja Neuvostovenäjän käydessä omaa sisällissotaansa.

Todella lähellä oli ettemme valahtaneet toisen keisarikunnan personaaliunionista toisen keisarikunnan etupiiriin.

Minulle itsenäisyys on juhlimisen arvoinen ilman sotahurmostakin.

Termi

Torjuntavoitto on termi, jolla kuvataan taistelua tai sotaa, joka muodollisesti ollaan hävitty, mutta jolla on estetty viholliselta sen tavoitteeseen pääsy. (Wikipedia)

Linkki

Suomen sisällissota

Pariisin rauhansopimuksen luovutetut alueet kartta on Wikipediasta.

Toimittajan Technorati merkinnät: linnan juhlat,vapaussota,punakapina,kansalaissota,talvisota,jatkosota

Taustatukea setelirahoitukselle EK:n johtajalta

 

Tämä kirjoitus on jatkoa Uusis eli M-15, PerSujen talousnero -kirjoitukselle, sillä M-15 ei  kulje hokkuspokkus-lääkkeineen aivan yksin, koska myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Jussi Mustonen uskoo, että Euroopan keskuspankki (EKP) voi hätätilassa aloittaa setelirahoituksen.

Setelirahoitus on kuitenkin sotii EKP:n sääntöjä vastaan. EKP tärkein tehtävä on hillitä inflaatiota ja pitää yllä hintavakautta. Setelirahoitus jos mikä on piristysruiske inflaatiopeikon persuksiin.

Säännöt, kaikki säännöt, on tehty rikottaviksi. Ja sääntöjä rikotaan varmasti surutta, jos näin toimimalla euroalue pelastuu. Sillä näinhän tehdään paraikaa, kun yhteisvastuullisesti tuetaan pulaan joutuneita euromaita Lissabonin sopimuksen vastaisesti.

Euroalueen alijäämät

Kuva ja inspiraatio Suomen kuvalehden jutusta

Miten käy euron? ”Valuuttaliittoja hajonnut ennenkin”

(SK 2.12.2010 klo 22:00)

HUOM! Kuvassa virheellisesti Kreetan saarta luullaan Kyprokseksi.

M-15 = Markku Uusipaavalniemi 

Setelirahoitus = keskuspankki rahoittaa valtiota/valtioita uutta rahaa painamalla.

Lissabonin sopimus on uusin EU:n perussopimus.

Toimittajan Technorati merkinnät: Markku Uusipaavalniemi,Setelirahoitus,Jussi Mustonen

Uusis eli M-15, PerSujen talousnero

Perssuomalaiset ovat saaneet joukkoonsa todellisen tietäjän ja talousneron. He sovittavat talousneronsa harteille jo hyvissä ajoin valtiovarainministerin viittaa, sillä M-15 pelastaa kuulema Suomen talousromahdukselta. Hän on aivan ylittämätön. Hän on suuri tietäjä ja profeetta. Ihailulla ei ole mitään määrää. Meitä normaalijärkisiä tällainen hehkutus aina vähän epäilyttää. Mutta persuja ei, ehei.

Tämä mystinen talousguru, M-15 eli Uusis, neuvoo valtionvarainministeriötä kiivaasti painamaan rahaa ja alentamaan virkamiesten palkkoja. Hänen tuomionpäivän profeetan paasausta muistuttava julistuksensa uhoaa Suomen tuhoa. Hänen mielestään on jo kiire toimia toisin kuin nyt toimitaan.

Guru M-15 on tosissaan. Suomi ja maailma siis pelastuu setelirahoituksella ja radikaalilla virkamiesten palkkojen leikkaamisella.

Äijä aivan selvästi höperehtää, sillä hänen omat bisneksensä ovat aivan kuralla.

Oulunkylän Curlinghalli Oy

• Yritys ei ole toimittanut opetusministeriöön tyydyttävää hankeselvitystä saatuaan yli yhdeksän vuotta sitten 240 000 euroa rakennusavustusta.
• Hankeselvitystä on pyydetty 10-20 kertaa.
• Rahaa yritys sai halliprojektiinsa myös Maailman curlingliitolta noin 250 000 dollaria.
• Rapakuntoinen yritys ei ole välittänyt toimittaa kaupparekisteriin tilinpäätöksiä useaan vuoteen.
• Rakennus ei ole vieläkään valmis.

Minun miestäni tämä herra U-15 tai M-15 on epätavallisen innokas vaihtoehtotalousteoreetikko ja pellepeloton. Hänen teesinsä eivät minua vakuuta. Ehkä yksiniittistä perssuomalaista moinen vaahtoaminen innostaa vaikka minua ei. Mutta sokeiden valtakunnassa yksisilmäinenkin on kuningas.

En voi kuin ihmetellä.

---

Rötösherrat kiikkiin!

Kyllä kansa tietää?

---

Linkkejä

[1.]  Uusipaavalniemi: Hallitus ajaa Suomen konkurssiin

[2.]  Ote Eduskunnan täysistunnon pöytäkirjasta PTK 50/2010 vp

[3.]  Uusipaavalniemi: Suomea odottaa "täydellinen ahdinko"

[4.]  Ministeriö: Curling-poliitikon avustussotku poikkeuksellinen

[5.]  Uusipaavalniemeä uhkaa jättituen takaisinperintä

[6.]  Taustatukea setelirahoitukselle EK:n johtajalta

Toimittajan Technorati merkinnät: Markku Uusipaavalniemi,setelirahoitus,talousepäselvyydet

Murheellisten tapahtumien Tampere

Tulta ja tuhoa Tampereella

Tampereella Hämeenkatu 10:ssä tapahtui maanantaiaamuna 22.11.2010 voimakas räjähdys ja se seurauksena voimakas tulipalo tuhosi kiinteistöä ja tulipalon myrkylliset kaasut surmasivat kolme nuorta aikuista. Tällä hetkellä tapausta tutkitaan törkeänä tuhotyönä ja kolmena törkeänä kuolemantuottamuksena.

Tämä tapaus herättää miettimään. En tiedä eikä kukaan tiedä, onko kyse rasistisesta viharikoksesta, kebabyrittäjien reviiritaistelusta, järjestäytyneen rikollisuuden kostosta, vakuutuspetosyrityksestä, mustasukkaisuudesta vai mistä?  Tietoa vaan ei ole vielä tarpeeksi.

Mietteet

Rikokset ovat yleensä yksilöiden tekosia.

Rasisteilla ja vahvasti ennakkoluuloisilla ihmisillä on tapana yleistää yksittäisen yksilön teot koko ihmisryhmän ominaisuuksiksi tylyllä induktiivisella päättelyllä. Yksittäisistä yksilön teoista rasistit tekevät siis kaiken kattavia tiettyä ryhmää koskevan päätelmiä. Samaa järkeilyä he eivät koskaan käytä omasta etnisestä ryhmästään. Malka siis etsii rikkaa edelleen eikä näytä löytävän sitä koskaan. (Matt. 7:1-5, Luuk. 6:37-42)

Tampereen murhapoltossa on kyse erittäin vakavasta rikoksesta, josta toivon syyllisten jäävän kiinni pikaisesti. Oli syylliset keitä tahansa, niin toivon, ettei heidän tekojaan sälytetä viattomien niskaan.

Vaikka syylliset olisivat valkoisia kaljupäärasisteja, niin kaikki nahkapäärasistit eivät harrasta murhapolttamista. Taikka jos yrittäjä olisi vakuutusrahojen toivossa polttanut liikkeensä, niin kaikki yrittäjät eivät polta liikkeitään ja muutamaa ohikulkijaa oheisvahinkoina.

Vain rikoksentekijät ovat siis syyllisiä tähän tekoon eivät ketkään muut sivulliset.

Pieni ylistys oluelle

 

Olut onneksi lohduttaa aina. Sitä ei voi yksinkertaisesti juoda liikaa. Enkä minä ole juonutkaan. Hillitysti siemaillen ja nautiskellen silloin tällöin. Olut onkin yksi maailman parhaista nautintoaineista ellei jopa paras.

Nauttikaamme täysin siemauksin oluen raikkaudesta. Olut on  todellisen demokraatin juomaa. Herrat ja narri ovat oluen ääressä kuin veljiä keskenään. Näin on ainakin siellä, missä minä oluttani nautin.

Nautinnollisia hetkiä

Pitkästä aikaa

 

Aikaa on todella kulunut, kun viimeksi kirjoitin tänne. Kaikki syyt kirjoittamisen välttelyyn on totta vie tekosyitä.

Ja tekosyitä riittää

Kesällä huoneistooni hyökyi hillitön kuumuus. Nukuin reilun kuukauden hikilätäkössä. Sekös nostatti tunnelmaa. Kuumuus todella väänsi meikäläisestä kaikki mehut ulos. Pitkin maisemaa kulki niinä surkeina aikoina kuumuuden lannistama suruisa hahmo. Onneksi nyt on viileämpää. Sanonpas vaan, että paskoin kesä, minkä muistan jäit taaksemme. Hyi hitto!

Kuumuuskaan ei ollut onneksi ikuista. Sitten iskikin vanha vainooja eli tyhjän paperin kammo. Valkoisesta vaarasta ei nyt kannata liikoja mesota, koska tämän blogin teemassa on vaaleanruskea, hyvin hillitty sävy. Niinpä pää kumisi tyhjyyttään ja tyhjä kirjoittamaton tila hirvitti.

Lopuksi

Kuljemme kohti tulevaa. Tulevaisuuden ennustaminen on helppoa, mutta todellisuus on usein toista mieltä. Mutta siitä viis ja ryhdyn taas täyttämään tätä blogia joutavalla jutun juurella. Ehkä joskus jossain jutussa on jotain järjen häivääkin.  Toivokaamme parasta.

Niinpä niin – onko tulevaisuus toisaalla vai aivan tuossa nenän edessä?  Hmm…

Rakennusbisnes ja rasismi

 

Ulkomaalaisvihan kasvualusta

Suomesta saataisiin ulkomaalaisvastaisuus kitkettyä paljon vähäisemmäksi, jos rakennusalan harmaaseen talouteen puututtaisiin kovalla kädellä, aivan kuin järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Eli valtio koko voimallaan murskaisi sieltä kaiken vilunkipelin. Valtio on modernissa yhteiskunnassa kuitenkin kaikkein vahvin.

Tällä hetkellä rakennuksilla työskentelee ulkomaalaisia alle kaikkien suomalaisten työehtojen. Vuokrafirmat ja poste restante -firmat pyörittävät tätä työehtoja polkevaa rikollisuutta.

Nykyisin työvoimaa palkataan rahat kouraan periaatteella Euroopan unionin uusista jäsenmaista, mutta tulevaisuudessa löytyy Aasiasta ja Afrikasta rakennustyöläisiä, joihin verrattuna virolaiset ja puolalaiset ovat palkkaruhtinaita.

Netistä luettua lainaan:

"Väite alipalkatuista virolaisista raksamiehistä on keskikaljabaarien tuopeista ammennettua punalegendaa, Rakennusliiton kiimahengen nostatusta ja haisee rasismilta."

Edellinen lainaus herättää monta kysymystä. Tietääkö kirjoittaja asioista yhtään mitään vai tietääkö asioista liiankin paljon?

Vastineena jokaisen kannattaa lukea seuraava Ylen uutisten artikkeli:

Järjestäytynyt rikollisuus levittää juuriaan
"Järjestäytynyt rikollisuus on siirtymässä talousrikoksiin ja yritysmaailmaan. Erityisesti ilmiö näkyy rakennusalalla, alihankintaketjujen loppupäissä ja pikkuyrityksissä. Toiminta on usein pitkälle organisoitua. Rehelliset pikkuyrittäjät ovat jo vuosia valittaneet, etteivät enää pärjää urakoissa. ..."

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/04/jarjestaytynyt_rikollisuus_levittaa_juuriaan_1627710.html?origin=rss

Väite alipalkatuista virolaisista ja puolalaisista on siis liiankin totta. Tämä työn polkumyynti kasvattaa osaltaan ulkomaalais-vihamielisyyttä. Eikä tästä dumppauksesta hyödy lopulta kuin rikolliset.

Ei nämä "yritykset" maksa mitään työnantajamaksuja mihinkään maahan. “Yritykset” imetään kuiviin ja kaadetaan sitten konkurssiin. Uusi “yritys” perustetaan heti. Bulvaanit omistavat kaiken irtaimiston.  Toiminta on erinomaisen kannattavaa. Kiinnijäämisriski on olematonta ja rangaistukset hyvin lieviä.

Johtopäätöksiä

Edelleenkin on syytä valvoa ulkomaalaisten työskentelyä Suomessa tarkkaan. Koska Euroopan unionin sisäinen vapaa liikkuvuuskin tuo markkinoille näin epäterveitä piirteitä, niin mitä tapahtuu, jos työvoiman vapaa liikkuvuus levitetään koko maailmaan.

Maailma ilman rajoja on kaunis ja kannatettava ajatus. Suomen yhteiskunta ei vain ole valmis siihen. Vaikka  rikolliset kyllä ovat. He odottavat rajojen avautumista vesilammikko kielellään.

Olen vahvasti vapauden kannalla. Vapaampi työvoiman rekrytointi ja työlupien jakaminen on kannatettava asia. MUTTA samalla valvontaa on kiristettävä tuntuvasti. Tämä siksi, että kaikki rikollinen ja epäterve yritystoiminta saataisiin kitkettyä minimaaliseksi.

Reilu ja tasapuolinen toiminta vähentää kaunaa, katkeruutta ja kyräilyä.

Tämä on mielestäni Taivaan tosi!

Maahanmuuttokeskustelun matalamielisyys

 

Maailmassa vierastetaan toiseutta ja rakastetaan vain itseään

On hyvin surullista seurata netin kovin matalamielistä keskustelua maahanmuutosta ja siitä johtuvista ongelmista.

“Maahanmuuttokriittiset” haluavat pakolaisten painuvan takaisin kotiinsa. Harmi vaan, että osalla pakolaisista ei kotia enää ole ja osa heistä palaisi takaisin “kotiinsa” vain kidutettaviksi ja tapettaviksi. Ei kovin humaania ja mieltäylentävää ajattelua.

Maahanmuuttovastaisuus ei ole mikään nykyajan vinksahtanut ajatusmalli.  Yleisen ksenofobian eli vieraan pelon vuoksi Toisen maailmansodan aikana juutalaispakolaisia palautettiin takaisin saksalaisten valvomaan Manner-Eurooppaan. Heidän lopullinen päämääränsä oli keskitysleiri ja kaasukammion jälkeinen tuhkaus.

Nykyiset pakolaislait ovat voimassa juuri Toisen maailmansodan kokemusten takia.  Eli tutkitaan ennen kuin hutkitaan.

Itä-Euroopan Romanit

“Maahanmuuttokriittiset” kiinnittävät erityishuomiota  Romanian ja Bulgarian romanien “vyöryyn” ympäri Eurooppaa. Romaneja onkin kerjäläisinä ja pikkurikollisina kaikkialla Euroopassa. Osa heistä hakee jopa turvapaikkaa. Kukaan ei vaivaudu miettimään perimmäistä syytä tähän “kansainvaellukseen”. 

Perimmäinen syy?

Romanit ovat vainottuja ja syrjittyjä kaikkialla Euroopassa. Erityisen kovaa kohtelua he saavat entisen itäblokin maissa Keski-Euroopassa. Heidät on jätetty täysin heitteille ilman mitään palveluja. Lisäksi erilaiset rasistijoukkiot käyvät romanien asuinalueilla heitä piinaamassa. Pahoinpitely saattaa joskus riistäytyä jopa murhaksi. Poliisin suojelua ei tietenkään ole.

Romanian ja Bulgarian hyväksyminen Euroopan unioniin oli mielestäni suuri virhe. Nämä maat eivät ole olleet valmiita antamaan kaikille kansalaisilleen yhtäläisiä ihmisoikeuksia. Romania ja Bulgaria eivät siis ihmisoikeustilanteensa takia olleet mielestäni EU kelpoisia.

Maahanmuuttokriittiset  rasistit

Suurin osa "maahanmuuttokriittisistä" eivät halua tunnustaa kaikkien ihmisten tasavertaisuutta ja perimmäistä samanlaisuutta. Heidän mielissään kummittelee jo ammoin kuopattu epätieteellinen rotuoppi.

Niinpä "Maahanmuuttokriittisten" jyrkkä enemmistö on pesunkestäviä rasisteja eivätkä he humanisteiksi ja liberaaleiksi koskaan muutu. Eipä heillä taida olla sellaiseen muutokseen haluakaan.

Lopuksi

Oikeita pakolaisia maailmassa on paljon. Ihan oikeasti on!Ihanteellisessa, parhaassa mahdollisessa maailmassa pakolaisia ei ole ainuttakaan.

Mutta jo Taivasten valtakunnastakin heitettiin osa asukkaista alas helvettiin. Näin on myös maan päällä.

Toisinajattelijat ja yleensä toisenlaiset saavat kärsiä nahoissaan toiseudestaan. Ei kannata olla toinen. Maailma on eturivin ihmisten leikkikenttä. Se on tarkoitettu ensimmäisille, avainhenkilöille.

Vihoviimeinen jälkikirjoitus

Tietenkin olisi toivottavaa, että Romania ja muut entisen Itäblokin maat hoitaisivat vähemmistöjensä asiat kuntoon. Tämä hurskas toive tuskin toteutuu ilman EU kumppanien tiukkaa painetta. Rahalla voi helposti painostaa. Homma kuntoon, niin rahaa sataa, jos ei, niin hana kiinni.

 

Kuva: MTV3

Toimittajan Technorati merkinnät: pakolaiset,romanit,maahanmuuttokritiikki

Kylmät talvet, lämmin maailma

 

Ajasta ja elämästä

Aikaa on taas virrannut. Aika kulkee ja pysyy paikallaan yhtä aikaa. Ihailen kaikkia niitä, jotka ymmärtävät ajan ikuisuuteen kurkottavan liikkeen. Minä olen ajan suhteen aivan avuton. En ymmärrä siitä mitään.

Aika ja elämä kulkevat sen sortin symbioosissa, etten ymmärrä mitään elämästäkään. Elämän ja ajan langanpäät ovat siis hukassa. Kysymystulva jää aina vain vastauksia vaille.

Kulkeeko aika eteenpäin? Katsotaanko aikaa ja elämää taaksepäin? Vai pysyykö kaikki paikoillaan? Varmaa on vain, että tuleva on aina hämärän peitossa. 

Tähän sopii hyvin Søren Kierkegaardin miete elämästä:

“On totta, mitä filosofia sanoo: että elämä täytyy ymmärtää taaksepäin. Mutta se saa unohtamaan toisen toden lauseen: että elämän on elettävä eteenpäin. Ja tämä lause, mitä tarkemmin se ajatellaan loppuun asti, johtaa päättelemään, että elämää ei voi koskaan ajallisessa ulottuvuudessa ymmärtää, koska minään hetkenä ei ole mahdollista omaksua täysin tyynesti asennetta: taaksepäin.”

Mutta nyt asiaan.

Kylmän talvi lämpimässä maailmassa

Mennyt talvi jäi muistoihimme lumisena ja kylmänä. Talvi oli myös erityisen kaunis. Pitkä tuuleton kylmä kausi koristeli puut ja pensaat sadunomaiseen välkkeeseen.

Mietin, miten tämä on mahdollista ilmastonmuutoksen lämmittämässä maailmassamme? Luonnossa kaikki on onneksi selitettävissä järjellisellä tavalla.

Seuraava Tiede-lehden artikkeli antaa tälle epäjohdonmukaisuudelle yhden mahdollisen selityksen.

“Hiljainen aurinko kylmensi ehkä talven

Auringon vähäisen aktiivisuuden ja Atlantin yllä kulkevan suihkuvirtauksen väliltä löytynyt yhteys antaa odottaa Atlantin koillispuolelle lisää kylmiä talvia, vaikka maapallon ilmasto on lämpenemässä. Auringon aktiivisuus näyttää nimittäin vaikuttavan suihkuvirtauksiin. …” ↓

Hiljainen aurinko kylmensi ehkä talven - Uutiset - Tiede.fi

Luonto ei koskaan lakkaa ihmetyttämästä.

Maailma on ihastuttavan ihmeellinen paikka elää.

 

***************

Lähde Søren Kierkegaardin mietteeseen:

Elämä ymmärretään taaksepäin – mutta se täytyy elää eteenpäin (ISBN 951-0-23455-9) s.336

 

Toimittajan Technorati merkinnät: Søren Kierkegaad,aika,elämä,ilmastonmuutos

Sarkasmi on vaarallista ja vaikeaa!

Saimaannorpan suojelun vaikeus

Muut kuin luontoihmiset voi lopettaa lukemisen heti. Tämä kehotus annetaan siltä varalta, että luontoa pelkäävät ja vihaavat ihmispolot innostuvat liikaa liitteenä olevasta blogilinkistä. Heille saattaa syttyä palava halu syödä kaikki vähänkin uhanalainen taikka yleensä elävä luonnosta.

Ihmetelkää kanssani: onnistuuko tuo linkin blogikirjoittaja sarkasmillaan edistämään suojelua? Sillä on puolensa, mutta mielestäni ... Kokoomuksen Nuorten Helsingin piirin toiminnanjohtaja Eero Tikka uppoaa liian syvälle sarkasmin suohon. Pääseekö hän mielestänne ylös? Vai mitä hän oikein kirjoituksellaan ajaa takaa?

Näin se alkaa …

“Tapetaan saimaannorpat?
Tulipa tuossa mieleen, että saimaannorppa voisi olla kannattavaa tappaa sukupuuttoon. Sama koskee kaikkia marginaalilajeja, eli käytännössä pääosin isoja nisäkkäitä. Ei luonto siitä pahemmin kärsisi jos Saimaasta norppa katoaisi Saimaasta. …”

Koko Eero Tikan blogi↓

• Tapetaan saimaannorpat?

Tuon blogin luettuaan pelottaa eniten se, että Kokoomusta äänestävät köyhät typerykset ja rikkaat narsistit ottavat vinkistä vaarin. Heistä voi löytyä riittävästi staminaa tämän blogikirjoituksen rankan sarkasmin kirjaimelliseen toteuttamiseen.

Voiko silloin enää puhua viime vaalissa hyllytetyn SAK:n vaalimainoksen ylilyönnistä?

Katsokaa tarkkaan mainoksen alku. Pöydässä möllöttää hylje neljän sitruunaviipaleen kera valmiina riistäjäkapitalistin aina ahnaaseen suuhun.

• SAK:n hyllytetty vaalimainos 2007.

Mielipiteeni, tosi mielipiteeni, saimaannorpan suojelusta:

• Harrastekalastajien verkkokalastus on lopetettava koko Saimaan alueella.
• Ammattikalastajien verkkokalastus on alistettava tiukkaakin tiukempien rajoitusten alle.
• Saimaannorpan kaikki häirintä pitää ankarasti kieltää.
• Saimaannorpan tappamisesta pitää latoa kunnon sakot. Nolla reilusti nykyisen summan perään.

Ehkäpä sitten pelastamme suomalaisen luonnonsuojelun ikonin, tuon suloisen kala-ahmatin, saimaannorpan.

Lopuksi

On muuten turha luulo, että uhanalaisia lajeja syömällä pelastettaisiin. Ei onnistu, vaikka syöminen tapahtuisi markkinatalouden parhaassa hengessä.

“… Tietysti kaikkein paras tapa suojella uhanalaisia eläimiä olisi syödä niitä. Jos jollakulla on bisneksenä tarjoilla syötäväksi vaikkapa nyt norppaa, on aivan selvää, etteivät silloin norpat pääse loppumaan. …”

 

Esimerkkejä bisneksen epäonnistumisesta luonnonsuojelussa

1. Kalat kalastetaan tällä hetkellä meristä tyhjiin
2. Kiinalaiset syövät kaikkea mahdollista tiikereistä karhuihin lääkkeenä.
3. Lista jatkuu...

Lisäksi uusrikkaat päällystää lukaalejaan uhanalaisten eläinten nahkoilla ja ruumiinosilla. Tämäkin vain lisäesimerkkinä, miten kapitalistinen järjestelmä ei suinkaan ole mikään luontoa pelastava voima.

Surullista on seurata voimattomana luonnon vääjäämätöntä tuhoa vierestä. Ehkäpä Eero Tikan sarkasmi herättää jonkun toimintaan luonnon puolesta.

Näin toivon, mutta pelkään pahinta.

Eero Tikka  on siinä oikeassa, että kokonaiset elinpiirit ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset lajit. Eikä ötököiden suojelu ole yhtä seksikästä kuin pörröisten ja suloisten kuuttien. Mutta kuitenkin – Menikö lapsi pesuveden mukana? Hävisikö sanoma?

Mielipiteen muodostus on onneksemme täysin vapaata.

**********************************************************

Lisätietoa:

Ympäristöhallinnon ↓

Rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot

Pieni otos tästä verkossa kirjoitettua:

*Iltalehti: Kokoomusaktiivin ehdotus

*Iltalehti: Saimaannorppien vastaehdotus

*Syvä hiljaisuus - Saimaannorppa: ”Tapetaan kokoomusaktiivit”?

*ottomatias: Avoin kirje Kokoomuksen puoluetoimistoon

 

Toimittajan Technorati merkinnät: saimaannorppa

Kapitalisti hyötyy kaikesta - kuolemastakin

 

Kapitalisti hyötyy kaikesta. Vapaa-ajastakin kapitalisti hyötyy, jos erehtyy urheilutapahtumiin, kauppaan taikka kapakkaan. Mutta jos rauhassa viettää vapaa-aikaansa kotonaan, niin kapitalistin hyötyä voi yrittää minimoida.

1. Lukemalla lainattua kirjaa
2. Mietiskelemällä filosofisia kysymyksiä
3. Kirjoittamalla mietteet muistiin

Myös ulkoilemalla  ja luonnossa vaeltelemalla  on mahdollista välttää riistäjien ansat.

Eli kapitalisti hyötyy käytännössä kaikesta ja aina. Repikää siitä. Kaikkivaltiasta ei voi paeta. Kapitalisti kerää rahansa varmemmin kuin kuolema korjaa kadotetut sielut.

Palkankorotusten ylimääräiset eurot päätyvät aivan varmasti takaisin kapitalistin lompakkoon.

Kapitalistin lompakko on sen sortin musta aukko, ettei sillä ole pohjaa, ei sen syvyyden ulottuvuudella mitään rajaa. Se vetää puoleensa kaiken eikä päästä otteestaan mitään. Sinne uppoaa kaikki maailman hyvä ja paha. Varokaa siis kapitalistin lompakon tapahtumahorisonttia.

 

 

Miksi kapitalisteista kirjoitan? Miksi vaivaan päätäni? Miksi välitän hittojakaan?

Syyllinen on tuo mieltäni kuohuttava ahtaajien lakko. Ja sen ympärillä vellova propaganda ja totuuden vääristely.

Nyt alla on vihdoin jotain dataa.

Ahtaajat ahtaalla

Uusi Suomi kirjoitti 14.3.2010 artikkelin:

 Ahtaajien lakko: he voittavat.

Eli tämän uutisen mukaan UPM-Kymmenen osakkeenomistajat ovat ainakin voittajia. Lukekaa artikkeli ja tuumikaa samalla, miksi ahtaajat ajettiin ahtaalle ja lakkoon. Luulen, että ylikapasiteettia yritetään näin saada työantajan kannalta purettua kivuttomammin. Syyttävä sormi saadaan osoittamaan toisaalle.

Satamaoperaattorit

Satamaoperaattorit ja metsäteollisuus ovat käytännössä sama asia. Viattomat sivustakärsijät ovat tällä kertaa toisaalla. Metsäteollisuus kyykyttää ahtaajien ohella myös paperiliittoa. Tarkoitus on pehmentää paperiporukka nielemään globalisaation kylmää kuonaa.

Suurin ja kaunein satamaoperaattori - Steveco Oy

"Steveco Oy on suomalainen yhtiö, joka toimii logistiikka–alalla. Yhtiö on omistajapohjansa suoman monopoliaseman turvin Suomen suurin satamaoperaattori, joka tarjoaa laivojen purku- ja lastauspalveluja sekä huolinta- ja laivanselvityspalveluita."

Wikipedia

Kuva Steveco Oy:n omistusrakenteesta.

Suomen satamaoperaattorien jäsenluettelo

Steveco Oy

__________________________________________________

 "Tapahtumahorisontti on aika-avaruuden rajapinta, jonka takaa ulkopuolisen tarkkailijan ei ole mahdollista saada minkäänlaista informaatiota."  - Wikipedia -

Sarjakuva: http://www.hemmopaskiainen.fi/pallopaasivusto.htm

Lakko-oikeus on työläisen laillinen perusoikeus

 

Satamien ahtaajalakko on saanut tunteet pinnalle. Internetin keskusteluissa ja blokeissa intohimot jylläävät valtoimenaan. Myös minua jurppii tässä ahtaajalakossa moni asia.

Suhteellisuudentaju on kadonnut useimmilta kokonaan. Välillä puhutaan 100 miljoonan päivätappioista. Toisinaan taas horistaan 2 miljoonan päivätappioista. Mihin perustuu? Laskelmat pöytään. Ei mitään laskelmia näytetä koskaan. Miljoonat sinkoilevat valtoimenaan. Summat vaan vaihtelevat. Ei todisteita, ei mitään. Pelkkiä sanoja, propagandaa ja höynät höyrypäät nielevät kaiken.

Laivat seisoivat samaan aikaan jäissä Itämerellä. Paljonko se maksoi? Miksei tehtaita pysäytetty jäihin juuttuneiden laivojen takia? Tehtaiden alasajo alkoi vasta ahtaajien lakon alettua. Mikään ei ole sitä miltä näyttää.

Höynäytettävät työläiset muissa liitoissa syövät kakistelematta kaiken sen paskan, minkä työnantajat heidän kurkkuunsa tunkevat. Sitten nämä työnantajapuolen kätyrit kiljuvat pitkin verkkoa työantajien sanomaa ilman mitään kritiikkiä. Syyttävän ahtaajia kiristäjiksi, ahneiksi, terroristeiksi ja ties miksi isänmaan pettureiksi. Propaganda ja pelko on tehnyt tehtävänsä. Osasta työläisiä ei ole kuin toistamaan papukaijana työnantajansa evankeliumia. Todisteita ei anneta eikä niitä pyydetä. Kaikki uskotaan noin vain. Lammas on valmis teuraslammas.

EK haluaa murskata koko ammattiyhdistysliikkeen. Se aloittaa melko pienestä, mutta tärkeästä ammattiryhmästä. Tappiot käännetään voitoksi. Tehtaat voidaan ajaa alas ennalta suunnitellun mukaisesti. Syylliseksi julistetaan ahtaajat.

Kyllä EK ja työnantajat nauravat makeasti. Ja samppanja virtaa möhömahakapitalistin kurkusta alas. Hetken hiljaisuus, kurlaus ja vihdoin nautinnollinen nielaisu. Mairea hymy ja naurua päälle.

Työläisten kaikissa liitoissa pitää tukea satamien lakkoa. Jos ahtaajat saavat irtisanomissuojan parannukset läpi, niin ennen pitkään tämä etu valuu kaikille. Samalla työttömyyden kustannuksia siirretään yhteiskunnalta työnantajille. Juuri sinne, minne nämä kustannukset kuuluukin siirtää.

Työttömyys johtuu työnantajien haluttomuudesta työllistää ja pitää työläiset työssä. Se ei johdu ahtaajien lakosta, vaikka jotkut pöhköt niin väittävät.

 

Ahtaajat ennen	Ahtaajat nyt

Sosialismin kuoppaa ei ole vielä täytetty

 

Kommunismi ja reaalisosialismi

Kommunismia ei ole ollut vielä missään maassa. On ollut olemassa vain reaalisosialismia ja proletariaatin diktatuuria (Leninin määritelmän mukaista).

 

Reaalisosialismin piti olla vain siirtymävaihe todelliseen kommunismiin.

 

Hieno aate, kommunismi, pilattiin proletariaatin diktatuurilla. Kommunismin mopo eksyi Venäjällä aivan väärälle tielle, vainon ja sorron harhapoluille. 

Niinpä pikkuhiljaa, mutta vääjäämättä, aate taantui ja lopulta mätäni sisältä päin, koska kuvitelma totuudesta ei kohdannut todellisuutta.

Tietoa vääristeltiin vainon ja sorron pelosta. Reaalisosialistinen valtiojohto putosi lopulta täysin kärryiltä, koska eivät saaneet oikeaa tietoa. Ammuttiin viestintuojat eikä puututtu ongelmiin. Älytöntä ja kaiken tuhoavaa toimintaa.

Lopulta reaalisosialismi tuhosi myös ihmiskasvoisen sosialismin kokeilun. Prahan syksy murskasi toivonkin paremmasta.

Suomessa vain kommunistit tuomitsivat Varsovan liiton miehityksen. Sepäs sitten hajotti lopulta SKP:n enemmistöön ja NL myönteiseen vähemmistöön, Taistolaisiin.

Sosialismi tänään

Nykymaailman sosialistit ja kommunisti eivät siedä aatteensa väärinkäyttöä. Nykyaikaiset sosialistit ovat sitoutuneet demokratiaan.

Turha on tähän sotkea Pohjois-Korean Juche-aatetta tai kiinalaista sekundasosialismia saatikka muita jäljelle jääneitä jämäreaali-sosialismeja. Ne ovat tarrautuneet omaan rujoon irvikuvaansa sosialismista. Sillä tiellä ei ole tulevaisuutta.

Sosialismi ei ole vielä kuollut ja kuopattu, mutta sen reaali-sosialistinen irvimukaelma on toivottavasti haudan partaalla ja kuolee pian.

Näin toivon

Aamen

 

***********************************

Lähteenä käytetty Internetiä  ja pääkopan sisältöä.

Lisätietoa Wikipediassa

Reaalisosialismi

Proletariaatin diktatuuri 

Tšekkoslovakian kriisi (Prahan kevät ja syksy)

Juche

Lisäksi ylemmästä kuvasta pääsee V.I.Lenin tietoihin Lenin museoon. Alemmasta kuvasta Wikipediaan kommunismi artikkeliin.

---------------------------------------------------

Inspiraationa toimi Helsingin sanomien juttu Vasemmistoliitto torjuu Skp:n vaaliliittohalut. Eritoten keskusteluosion hölmöläismeininki.

(Itse jutun asiassa olen Vasemmistoliiton kannalla. Pikemminkin vasemmiston pienet sirpalepuolueet saisivat yhdistyä.)

Lahti – Pieni suuri kaupunki

 

Lahti on mainio paikka elää. Ruutukaava ja kaikki. Se tekee kaupungista todella urbaanin oloisen. Täällä tuntee elävänsä kaupungissa, pienessä siistissä kaupungissa mutta yhtä kaikki kaupungissa.

Paratiisissa on aina käärme.

Puutelistan kärkeen nousee kaupungin asujaimisto ja heidän johtajansa. Narrit tuottaa kaltaisensa herrat. Ikävää mutta niin totta.

Eliitti – sikailun elämäntaitelijat

Sisäänpäin kääntyneenpää ja umpimielisempää porukkaa kuin Lahden poliittinen eliitti on vaikea kuvitella. Ehkä Albanian tai Azerbaidzhanin vuorilta saattaa löytää sisäsiittoisempia veitsenteroittajia. Täällä vain tylsistetään kaikki mielikuvituksen puutteella.

Lahtelalaiset ovat lähteneet kansainvälistämään kaupunkiaan eurooppalaiseksi englanninkielellä. Säälittävästi kaikki on vaan businesscityhenkistä  pullistelua.

Urheilun ja politiikan epäpyhä liitto

Urheilujoukkueet ja niiden kaikkea historiaa vailla olevat nimet kuvaavat hyvin kaupungin sisäistä henkeä.

Vaikea on matalamielisempää suomalaisen jääkiekkojoukkueen nimeä keksiä kuin “Pelicans”. Mikä ihmeen “Pelicans”?

Miksi ei businesscityläisille kelpaa suomalainen luonto. Siitähän kaikki brändihörhötkin hehkuttaa kaiken aikaa. “Suomalainen puhdas luonto ja kaikkialla liplattavat raikkaat veet. “

Ja sitten potkupallojoukkue FC Lahti on nimenä yksinkertaisesti vain booooooring-ring-ring.

Tylsyys ja tyhmyys - se on lahtelaisen poliittisen- ja urheilueliitin ominaisuus, jonkin sortin valuvika.

Liian usein urheilubimbot liikkuvat kokoomusvaikuttajien seurassa. Usein tämä urheilulimbo ja kokoomusvaikuttaja on yksi ja sama henkilö. Harmi ja surkeuden surkeus on, kun tämä mielenpimeyden epäpyhäliitto pääsee käsiksi kaupungin kassaan. Eipä aikaakaan kun kassa on tuhlattu joutavaan urheiluhörhöilyyn.

Tähän hengenköyhään Kokoomusjoukkoon lasken myös oikeisto-demarit ja muutkin päästään pimenneet urheiluun tuhlaajat. Piiskaa pitäisi antaa. Harmi vaan, että nauttisivat siitä nuo syntisen häpeämättömät ruojat.

Lopuksi

Olkoot tässä madonlukua näin aluksi. Tästä hienosta aihepiiristä on syytä jatkaa jossain toisessakin yhteydessä.

Missään tapauksessa en sekoittanut urheilua liikuntaan ja virkistykseen. Liikuntaan eritoten virkistysliikuntaan sijoittamien on kaupungille eduksi. Sitä en vastusta missään tapauksessa.

Urheilu on bisnestä ja toimikoot kapitalismissa markkinaehdoin. Kaupungin ei pidä sotkeutua urheiluun millään tavoin Salpausselän kisoja lukuun ottamatta. Salppurinkisat tuo maineen lisäksi myös rahaa kaupungin elinkeinoelämään.

Säännöissä on siis aina poikkeuksia. Niitä pitää vain  olla mahdollisimman vähän. Nolla poikkeusta on hyvä tavoite, mutta yksi ei ole liikaa.

 

***************

 

Kaikkine puutteineenkin Lahti on hieno pieni mutta suomalaisittain suuri kaupunki.

 

Alla on kuva lahtelaisen liikennesuunnittelun helmestä.

Huomatkaa kartan jaardit. Se jo mikä sopii pisnessitiin.

Keinoja kansanvallan tuhoamiseksi Osa II

 

Linkki edelliseen osaan → Osa I

 

Yhteiskuntapoliittinen kiistakirjoitus siis jatkuu

Pahoittelen tätä viivästymistä. Olen kiivaasti miettinyt, miten saisin tähän tekstiin hieman eloa. Vaikealta näyttää.

Tässä kirjoituksessa keskityn siihen, miten halvalla äänestäjä ostetaan, ja ennen kaikkea, kuinka helposti äänestäjää eli vaalikarjaa vedetään nenästä. Havahtumien tapahtuu aina liian myöhään, jos on tapahtuakseen koskaan. Ehkä vasta lahtipenkissä vaalivasikka mölisee vaimeasti. Siispä suinpäin ihmettelemään temppuja ja kuinka niitä tehdään.

Äänestäjien ostaminen

Moderneissa länsimaisissa demokratioissa ei setelirahalla suoraan osteta äänestäjien ääniä. Tapana on ollut ostaa kannatusta huutokauppaamalla erilaisia etuja. Verohelpotukset on kaikkein ilmiselvin tapa ostaa ääniä. Yleensä tämä hyödyttää vain hyvin toimeentulevia.

Toinen tapa äänten ostoon on jakaa yhteiskunnan maksamia palveluita, mutta se on hidas ja kivinen tie. Kun palvelut muuttuvat saavutetuiksi eduiksi, niin kukaan, ei siis kukaan muista, kuka tai ketkä taistelivat näiden saavutettujen etujen puolesta. Parasta tässä on se, että etuisuuksien vastustajat voivat sujuvasti omia nämä saavutukset itselleen ja ryhtyä hienosäätöön. Suomessa Kokoomus on tästä mitä mainioin esimerkki.

Esimerkiksi Demarit ja Kepu ajoivat tiukasti peruskoulun läpi ja Kokoomus vastusti. Nyt sitä ei muista kukaan.

Kokoomus ratsastaa siis nykyään eduilla, joita pääosin ennen vastusti ja kerää lisäksi ääniä myös verohelpotuksista puhumalla. Äänestäjän ostosta on näin tullut helppoa ja halpaa.

Kansankiihottaminen

Ääntenoston lisäksi on toinenkin hauska tapa demokratian mädättämiseksi. Se on demagogian eli kansankiihotuksen liukas, lavea tie. Äänestäjien kyvyttömyys nähdä sumutuksen taakse on kaikkien poliittisten puolueiden tiedossa. Sillä hyvä retoorikko ja agitaattori kykenee melko vaivattomasti vakuuttamaan suuren joukon äänestäjiä puolelleen. Hyviä keinoja suoran valehtelun lisäksi on puolitotuudet, vääristellyt tilastot ja valikoidut sitaatit asiantuntijoilta. Aina on hyvä rutistaa vaikeat monimutkaiset asiat iskulauseiksi. Suomessa Kokoomuspuolue ja Perussuomalaiset ovat onnistuneet tässä politiikan luikuripuolessa parhaiten.

Populismia ja luikuripuhetta

Perussuomalaiset on mitä mainioin luikuriporukka. He naureskellen nälvivät ja vähättelevät vanhoja puolueita. He antavat ihmisille epämääräisen kuvan vaihtoehdosta ja muutoksesta, mitä sitten heillä ei ole eikä sitä heiltä tule. Ei siis vahingossakaan ehdoteta mitään omaa persoonallista ratkaisua vanhan meiningin tilalle. Iskulauseenomaiset heitot jäävät ikään kuin ilmaan leijumaan ilman mitään konkreettista sisältöä.

Populisteina PERSUt on varmasti hyvä kanava protestille. Mutta luulen että, PERSUjen tie on aivan sama kuin SMP:n tie. Huima kannatuksen nousu ja yhtä raju alamäki ihmisten petyttyä tyhjään sanomaan ja onnettomaan toimintaan.

Totta kai populistit pyrkivät löytämään kaikkiin ongelmiin jotain helppoa ja yksinkertaista ratkaisua. Maahanmuuttajista esimerkiksi on niin helppo tehdä kaiken pahan alku ja juuri. On niin helpottavaa nähdä vika toisaalla eikä koskaan itsessä. Vierastaminen on ihmisluonnon ominaisuus. Siksipä eksofobian lietsominen on kuin bensaa heittäisi kytevään hiillokseen. Roihahtaminen on varmaa. 

Toinen lähes yhtä helppo syntipukki kaikelle pahalle on herrat ja heidän ketkuilunsa. Euroopan Unioni on kuin tehty kaiken pahan lähteeksi. EU näyttäytyy valtavana koneistona, byrokraattisena Molokin kitana, minne näyttää kaikki hyvä jauhautuvan eliitin nautintoaineiksi.

Totuus kuolee aina populistin käsissä ensin.

Mutta toisten syytäminen kaikesta, mutta omaperäisen ratkaisuehdotuksen puute tekee populistisesta toimintamallista hyvin haavoittuvan. Mutta eihän populisteilta mielikuvitus lopu kesken. Syntipukki ongelmaan kuin ongelmaan löytyy populistille aina. Siksi populisteja ja kansankiihottajia pitää aina vastustaa. Ikinä ei tiedä, joutuuko itse heidän maalitaulukseen.

Lipevä omanedun naamiointi kannattaa

Kokoomus taas tekeytyy työväenpuolueeksi, muttei aja työväestön enemmistön asiaa. Retoriikka on kunnossa, mutta teot puhuvat omaa karua toista kieltä. Kohta kun etuisuuksien alasajo taas alkaa, niin moni äänestäjä huomaa tulleensa nenästä vedetyksi. Mutta Kokoomuksen kellokkaita moinen vaan naurattaa, sillä toiset pojat saa ja toiset sitten ei. 

Niinpä niin!!

Politiikassa puolitotuus vie usein todella pitkälle. Karismaattiset hullut ovat erityisen vaarallisia demokratian kannalta. Äänestävä vaalikarja haluaa seurata laumanjohtajaa, koska se tuntuu turvalliselta. Ei tarvitse ajatella mitään.

Se tuntuu onnelta. Se näyttää onnelta. Mitä se on?

Vielä lopuksi

Demokratian on hyvä systeemi, jos äänestäjille annetaan tietoa ehdokkaiden sitoumuksista ja jos äänestäjät vaivautuisivat ottamaan asioista selvää. Muuten se on vain huonoista paras systeemi. Eliitti sikailee niin kuin aina ja kansa kauhistelee voimattomana vieressä. Äänestäminen kannattaa aina. Niin sanotaan.

Demokratia on tie, joka on kivetty hyvin aikomuksin.

Heh heh hee

********************************************

Vähän selventävää sanastoa

Agitaattori = kansankiihottaja, poliittinen kiihottaja

Demagogia = kansankiihotus, kansanvillitseminen

Eksofobia = ulkopuolisen pelko, vieraan pelko

Retoorikko = tyhjän puhuja, johdatteleva kaunopuhuja

Linkki juttusarjan edelliseen  osaan. → Keinoja kansanvallan tuhoamiseksi Osa I