Pieni ylistys oluelle

 

Olut onneksi lohduttaa aina. Sitä ei voi yksinkertaisesti juoda liikaa. Enkä minä ole juonutkaan. Hillitysti siemaillen ja nautiskellen silloin tällöin. Olut onkin yksi maailman parhaista nautintoaineista ellei jopa paras.

Nauttikaamme täysin siemauksin oluen raikkaudesta. Olut on  todellisen demokraatin juomaa. Herrat ja narri ovat oluen ääressä kuin veljiä keskenään. Näin on ainakin siellä, missä minä oluttani nautin.

Nautinnollisia hetkiä

Pitkästä aikaa

 

Aikaa on todella kulunut, kun viimeksi kirjoitin tänne. Kaikki syyt kirjoittamisen välttelyyn on totta vie tekosyitä.

Ja tekosyitä riittää

Kesällä huoneistooni hyökyi hillitön kuumuus. Nukuin reilun kuukauden hikilätäkössä. Sekös nostatti tunnelmaa. Kuumuus todella väänsi meikäläisestä kaikki mehut ulos. Pitkin maisemaa kulki niinä surkeina aikoina kuumuuden lannistama suruisa hahmo. Onneksi nyt on viileämpää. Sanonpas vaan, että paskoin kesä, minkä muistan jäit taaksemme. Hyi hitto!

Kuumuuskaan ei ollut onneksi ikuista. Sitten iskikin vanha vainooja eli tyhjän paperin kammo. Valkoisesta vaarasta ei nyt kannata liikoja mesota, koska tämän blogin teemassa on vaaleanruskea, hyvin hillitty sävy. Niinpä pää kumisi tyhjyyttään ja tyhjä kirjoittamaton tila hirvitti.

Lopuksi

Kuljemme kohti tulevaa. Tulevaisuuden ennustaminen on helppoa, mutta todellisuus on usein toista mieltä. Mutta siitä viis ja ryhdyn taas täyttämään tätä blogia joutavalla jutun juurella. Ehkä joskus jossain jutussa on jotain järjen häivääkin.  Toivokaamme parasta.

Niinpä niin – onko tulevaisuus toisaalla vai aivan tuossa nenän edessä?  Hmm…