Luin tämän blogin alkua. Olipa pitkäveteistä ja joutavanpäiväistä jorinaa. Tämä homma on niin lapsenkengissä, ettei oikein tiedä, mihin näitä juttuja pitäisi ryhtyä tanssittamaan. Alun perusteella voin vain lohduttautua sillä, että aina voi parantaa. Ja syytä onkin.
Nyt ei julisteta eikä valisteta vaan ihmetellään vaan.
Kävin eilen McDonald'sissa syömässä juustohampurilaisen ja lukemassa Hesaria.
Istui tuolilleni ja levitin lehden ja syvennyin päivän uutistarjontaan. Luettuani jo tovin mäkkärinpullaa suussa naapuripöydän “Arska” tarjosi juomattoman Coca-Colansa minulle. Kiittelin auliisti. Äijä heilutti vaan kättään ja lähti ulos. Hän lähti luultavasti juomaan tuhdimpaa juomaa.
Mietin hänen poistuttuaan, olisiko Tavan-Tahvo antanut maksamansa juoman ventovieraalle? En usko. Hän mieluummin kaataa sen pois.
“Arskan” Cola oli hyvää hapokasta juomaa. Kansi oli päällä ja muki piripinnassa. Mainio mies tuo “Arska”.
Uutiset oli normaalia höttöä. Eli huomenna ei muista mitä tänään lukee.
Lopuksi: Kyllä köyhät antavat vähästään suhteellisesti aina enemmän kuin rikkaat, vaikka absoluuttisesti asia on toisinpäin. Kumpi on enemmän?
1 kommentti:
Pisteet "Arskalle"!
Lähetä kommentti